Kategoria: Blogitekstit

”Science” vai ”Arts”?

Oppimisen uudet tuulet eivät todellakaan rajoitu teknologiaan.

Mitä uutta annettavaa verkon kautta on tullut oppimiseen ihan toisissa merkeissä? Mitä jakaminen ja yhteisöllisyys ovat tuoneet esteettisen kokemuksen tai taideaineiden näkökulmista? Millaisia haasteita tai tarpeita hektinen aikamme tuo yksilölle ja yhteisölle, jotta kokemus säilyy ehyenä?

Protokoulu on paikka pohtia ja avata kaikenlaisia oppimisen ja ihmiseksi kasvamisen haasteita. Esitä ideasi tai ajatuksesi http://protokoulu.ideascale.com

Koulun haasteita

Oppiminen on oma juttunsa

– hyvä oppiminen myös. Koulu on kuitenkin instituutio, josta Wikipedia sanoo seuraavaa:

”Koulu on usein valtiollinen instituutio, jonka tehtävänä on järjestää virallista, tutkintoihin johtavaa koulutusta. Koulunkäynti perustuu Suomessa oppivelvollisuuteen, johon liittyy perustuslain takaama oikeus ilmaisen peruskoulutukseen ja jatkokoulutukseen varallisuuden estämättä. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden osalta puhutaan yleensä oppilaitoksesta.

Suomen sana koulu tulee latinan ja ruotsin kautta kreikan sanasta skhole. Kreikan sana merkitsi vapaiden miesten vapaa-aikaa, joutenoloa, jota he käyttivät henkiseen ja ruumiilliseen itsensä kehittämiseen.(… AIKA kauas on tuosta päästy… kirjoittajan huomautus)

Koulua voidaan pitää instituutiona, jonka tehtävä on alun perin ollut ratkaista sosiaalistumisen ongelma. Nykyisin koululle sälytetään muitakin kasvatuksellisia ongelmia, kuten syrjäytyminen, huumeiden käyttö ja niin edespäin.[1]” – http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulu

Juuri nyt koulusta käydään paljon keskustelua. Vähän aikaa se kosketti PISA-tulosten myötä laajemminkin kansalaisia, mutta jo kuukaudessa asia on vaipunut lähinnä opettajien keskinäiseksi keskusteluksi, jossa pontimina ovat mm.

Mistä koulussa on kysymys ja mistä siellä pitäisi olla kysymys?

Alla linkkejä muutamaan hyvään kirjoitukseen. Jos jotain ajatuksia herää, tule mukaan kysmyksillä ja ideoilla http://protokoulu.ideascale.com

Miten itse suhtaudun kuvattuun kehityksen, pidänkö sitä toivottuna/ei-toivottuna?
Kuinka todennäköisenä pidän kuvattua kehitystä?
Miten muut yhteisössäni suhtautuvat asiaan? 
Miten muut yhteisön ympärillä suhtautuvat?
Mitä voimme oppia toisiltamme asiassa?
Kuinka paljon voimme vaikuttaa asiaan?
Kuinka tärkeänä sitä pidämme?
Mitä tehdään jos tehdään?

”Matematiikka on tärkeä oppiaine. Miten sen opetusta voitaisiin kehittää?”  http://www.aikajaavaruus.fi/matematiikka/
”Särmikkään mutkainen tie kohti yksilöllistä omaan tahtiin etenevää matematiikan opetusta”  http://hetkia-alakoulussa.blogspot.fi/2014/01/sarmikkaan-mutkainen-tie-kohti.html
”Transforming Education: The One Thing I’d Change in 2014:” http://www.edutopia.org/blog/the-one-thing-elena-aguliar
”Tulevaisuudentutkija: Tällainen on maailma ja Suomi vuonna 2064” http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288638262319.html
”Tulevaisuustutkijan kuva Suomen lähivuosista – ”kuin musta surma” http://yle.fi/uutiset/tulevaisuustutkijan_kuva_suomen_lahivuosista__kuin_musta_surma_/7008541
”Suomalainen työelämä uusiksi – näin siitä hyvä tulee http://yle.fi/radio1/asia/mika_maksaa/suomalainen_tyoelama_uusiksi_-_nain_siita_hyva_tulee_42107.html
Teknologiaa ei ole vielä valjastettu opetukseen http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/teknologiaa-ei-ole-viel%C3%A4-valjastettu-opetukseen-1.53472
Huuhaata: Kerromme tarinoita ja opimme tarinoista, todellisista ja muunnetuista. Samalla pyrimme ymmärtämään kokonaisuuksia ja niiden osia. Osa oppimisesta perustuu paradigmaattisen tiedon omaksumiseen ja sillä on yhtä tärkeä rooli oppimisessa kuin tarinoihinkin perustuvassa oppimisessa. Miten saamme nämä kaksi tapaa oppia keskustelemaan keskenään niin, että syntyy jotain uutta?http://pelipeda.ning.com/m/blogpost?id=6442290%3ABlogPost%3A23655

Pasi Sahlbergin ajatuksia (YLE Ajantasa 31.12.2013)

Pasi Sahlberg oli tänään haastateltavana Ylen Ajantasassa.
Niin kuin oli tiedossakin, Pasi Sahberg esittää erityisesti peruskoulun  kehittämiseen suuntia, jotka sopivat hyvin Protokoulun ajattelun innostajiksi.  

 

Lähtökohtia

Pasi Sahlbergin mukaan peruskoulu  on tänään vanhanaikainen. Se luotiin erilaisena aikana, erilaiseen maailmaan. Näkyvänä osoituksena tilanteesta on nuorten mielenkiinnon ja intohimon puute kouluoppimista kohtaan

 Tuntijako ja OPS ei riitä ratkaisuksi

Haasteena koululla on se, että nuoria on entistä vaikeampi innostaa, vakuuttaa koulun tavasta toimia ja  mielekkyydestä. Siitä että opiskellaan asioita etukäteen päätetyn kalenterin ja aikataulun mukaan 45 minuutia yhtä aihetta kerrallaan .

Miten peruskoulu pystyy auttamaan intohimon löytämisessä?

80-luvulla kun toimittaja oli koulussa tai aiemminkin riitti, että  kouluttautui ”johonkin ammattiin”. Nyt se ei riitä, koska ammatit muuttuvat ja monen nuoren tulevaa ammattia ei ole vielä edes olemassa.
Tässä maailmassa oppiminen rakentuu intohimon ja oppiskyvyn varaan. Jokaisella on joku asia, jota kohtaan tuntee  intohimoa. Ratkaistava kysymys kuuluu, miten se rakennetaan uuteen peruskoulu?

”Ei pikkasen viilaamalla.”

Kaikki pitää muuttaa – pitää ajatella kokonaan uudestaan, lähtien siitä mikä on peruskoulun tavoite ja tehtävä.

Pasi Sahlbergin mukaan uuden peruskoulun suuntaviivat ovat seuraavia:

  • Luokkamuotoista opetusta on selvästi vähemmän
  • Yksilöllistä oppimista on enemmän.
  • Yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta on enemmän.
  • Oman elementinintohimon löytäminen pitää ottaa koulun onnistumisen arvioinnissa keskeiseksi.

Millaisella rakenteella edellä kuvattuja asioita voitaisiin Sahlbergin mukaan toteuttaa?

  • Aamulla luokkamuotoista opiskelua
  • Iltapäivällä työpajoja, projektitöitä, yhteiskunnassa tapahtuvaa työtä jne.
 Mikä on teknologian rooli?
  • Iltapäivä toiminta voisi toteutua teknologian luomassa raamissa, sitä hyödyntäen.
  • Aamupäivänä ilman teknologiaa –  tarjotaan lapsille ja nuorille ajanjakso vapaana tekniikasta. Mm. käsinkirjoitus saisi harjoitusta tuona aikana
    • Oma kommenttini: Tämä on selkeästi uudenlainen, herättävä avaus Pasi Sahlbergilta. Tuntuu ehkä hieman karkealta jaottelulta rajata teknologian käyttöä pois  nimenomaan näin? Sen sijaan se, että oppimisessa olisi selkeästi teknologiaa hyödyntäviä ja toisaalta siitä vapaita ”slotteja” tai ”aikaikkunoita” tuntuu erittäin hyvältä ajattelun lähtökohdalta.

Oppiaineista, sisällöistä ja niiden toteutuksesta

Jotkut sisällöt ja oppiaineet olisivat Sablbergin mukaan parhaiten toteutettavissa luokkamuotoisessa  aamupäivässä. Omasta kokemuspiiristään lähtien hän nostaa tähän mm. matematiikan, fysiikan ja kemian. Tässä Sahlberg näkee vaihtelua, jossa pitäisi käyttää opettajien omaa osaamista ja  jättää asia koulun päätettäviksi.

Yhteistoiminnallinen oppiminen sopii kaikkiin aineisiin.

Kun  yhteistoiminnallinen oppiminen toteutetaan oikein, se sopii kaikkiin aineisiin. Lähtökohtia ovat sopivan pienet ryhmät sekä tehtävinä oikeat ongelmat, joita kukaan ryhmässä ei osaa heti ratkaista.

Mitä suomalaisessa peruskoulussa ehdottomasti pitää säilyttää?

Paljon! Sen filosofiaVälitunnitKouluruokailuKaikille yhteinen koulu järjestelmä, joka on jokaiselle yhtä hyvä! Tämä pitää säilyttää eikä  lähteä segregaation tielle mm. Ruotsin malliin.

Ja lopuksi:

  • Valinnaisuus? Lukion Tuntijako? Millä saadaan aikaan kiinnostavuus, jotta valinnaisille kursseille hakeuduttaisiin? Tätä verrattiin Harvardiin, jossa kursseille hakeutuminen on täysin vapaata ja kurssin pitäjän on onnistuttava saamaan kurssilleen opiskelijoita.
  • Oppivelvollisuuden jatkaminen?
    • Mikä motiivi uudistuksella on? Asian koskee pientä osaa ikäluokasta, joka ei pääse tai halua jatko-opintoihin. Sahlberg näkisi kymppiluokan kehittämisen parempana suuntana.
      Ratkaisuja ongelmaan pitäisi rakentaa jo peruskoulun puolella eikä näin. Ratkaisu on kallis ja ei ratkaise ongelmaa.

Amerikkalainen koulujärjestelmä

Amerikkalainen koulujärjestelmä on paljon parempi kuin puhutaan. Monia asioita suomalaiseen koulujärjestelmään on otettu nimenomaan Amerikasta. Yksi erityinen vahvuus sikäläisessä järjestelmässä on ilmaisu- ja vuorovaikutustaito, josta meillä on opiksi otettavaa. Myös pedagoginen johtajuus taisi tulla mainittua tässä (esim. Fullan, Hargreaves).

 Viisaita sanoja taas Pasi Sahlbergiltä. Tässä suunnassa ojn hyvä pohtia asiaa eteenpäin. Muutama mieleen tästä nousseena jatkona voisi nostaa seuraavat:

Sir Ken Robinson – intohimo, luovuus
Sugata Mitra – yhteisöllisyys, intohimo, oikeat kysymykset (SOLE)
Pekka Peura – oman oppimisen omistajuus (http://maot.fi)

Ja Pasi Sahlbergin blogi

 

 

Parempaa oppimista?

Miten se minuun liittyy? No siihen sinun täytyy osata vastata itse 🙂

Millaista voisi olla ”parempi oppiminen ”?

Miksi pitäisi olla parempaa oppimista – vai pitääkö olla?

Miten koulua voisi kehittää niin, että hyvät jutut säilyvät mutta jotain uuttakin mahtuu mukaan?

Miten teknologia liittyy parempaan oppimiseen – mahdollisuuksia, ongelmia…?

 

Attribution Some rights reserved by http://www.flickr.com/photos/platinum07/

Attribution Some rights reserved by http://www.flickr.com/photos/platinum07/